Aatu

Aatu muutti loppuelämän kotiin Turkuun tammikuussa 2015. Uudessa kodissa odotti kissakaveri Pii (ent. Viki), joka myös on adoptoitu Dewin kautta.

Kuulumisia uudesta kodista: Parin päivän sähinän jälkeen Aatu ja Pii löysivät yhteisen sävelen, ja molemmat vaikuttaa olevan aika tyytyväisiä oloonsa. Toki öisin meno on aika
hurjaa, paini tuntuu olevan molemmille mieluinen harrastus. Nukkuvat kuitenkin samassa sukkalaatikossa ja ruokailun jälkeen puhdistavat toistensa naamat, joten tappelutkin taitaa olla enimmäkseen kaverellista nahistelua.

Ensimmäiset viikkonsa Aatu vietti emon ja sisarustensa kanssa kunnes emon vieroituksen jälkeen se siirtyi kahden sisaruksensa kanssa sijaiskotiin. Alun arastelun jälkeen kesyyntyminen on ollut nopeaa ja pentu on ollut täysin sisäsiisti.

Aatu on selkeästi utelias ihmisiä kohtaan, vaikka arasteleekin kosketusta. Aatu seurailee kotona ihmisten puuhia, tulee ulko-ovelle vastaan sekä keittiöön ruokaa laitettaessa. Leikitettäessä kehrää, heittäytyy selälleen makaamaan ja kiipeää lelun innoittamana syliinkin. Kosketukseen tai silitykseen Aatu ei aluksi tottunut eikä siitä pitänyt ja luikahtikin nopeasti pakoon mikäli tätä yritti. Aivan hiljattain Aatu kuitenkin päätti yrittää, olisiko rapsuttelu sittenkin mukavaa, ja sen seurauksena makoili pari tuntia kehräten lattialla hoitajansa siliteltävänä. Pentu tulee herkästi tutkailemaan myös tuntemattomia ja antaa tällöin varovaisesti koskettaa itseään nenän päähän.