Ohjeita aran ja pelokkaan kissan käsittelyyn

Arkojen kissojen ajatellaan usein olevan mahdottomia käsitellä, ottaa kiinni ja viedä eläinlääkärille. Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry toimii pääasiallisesti arkojen kissojen parissa, ja tämän seurauksena pelokkaiden kissojen käsittelytaidot ovat vuosien varrella harjaantuneet pitkälle.  Yhdistyksessä käytetään paljon voimavaroja ja aivonystyröitä siihen, että sen kissat kokevat mahdollisimman vähän stressiä ja pelkoa; tämä on myös edellytys sille, että ne alkavat kesyyntymään ja oppivat luottamaan ihmisiin.

Moni normaalioloissa kesykin kissa muuttuu pelokkaaksi ja vaikeasti käsiteltäväksi, kun on kiinnioton tai eläinlääkärireissun aika. Haluamme siksi jakaa arkojen kissojen käsittelyvinkkejä myös laajalle yleisölle, sillä uskomme, että käsittelytaidoista on hyötyä myös monelle ei-löytötaustaisen kissan omistajalle. Alla olevissa kappaleissa keskitytään erityisesti ns. ”pyyhetekniikoihin”, joissa käsittelyn ja kiinnioton apuna käytetään jokaisesta kodista löytyviä, tavallisia froteepyyhkeitä.

Pyyhetekniikkaan on otettu mallia mm. yhdysvaltalaisen Sophia Yinin Youtube-videoista, joita löytää esimerkiksi hakusanoilla ”sophia yin cat handling”. Videot ovat hyvää oppimateriaalia pyyhetekniikan harjoittelijoille!

Pyyhetekniikka eläinlääkärin vastaanotolla

Kun kissaa käsittelee eläinlääkärin vastaanotolla ns. pyyhetekniikan avulla, on kantokopan mallissa hyvä huomioida se, että kopan yläosan saa kokonaan irti. Lisäksi kiinniottovaiheessa auttaa se, että kopan ritilän saa kokonaan irrotettua avaamatta kopan yläosaa. Kiinniotosta kerrotaan lisää seuraavassa kappaleessa.

Vastaanotolla kissan käsittely aloitetaan siitä, että viedään reilunkokoinen pyyhe kopassa makaavan kissan päälle. Tämän voi tehdä etukautta avaamalla kopan ritilän ja työntämällä pyyhkeeseen verhottu käsi kissan yläpuolelle kopan takaosaan asti, jolloin kissa peittyy pyyhkeeseen. Toisella kädellä voi auttaa levittämällä pyyhe kissan molemmille sivuille ja varmistamalla, että kissa ei pyri pyyhkeen alta pakoon eturitilän kautta. Toinen tapa peittää kissa pyyhkeellä on avata kopan yläosaa varovasti, viedä pyyhe ensin tiukkana ylä- ja alaosan väliin ja löysätä sitä sitten, jolloin pyyhe laskeutuu kissan päälle. Yleensä siinä vaiheessa, kun pyyhe roikkuu hieman löysänä koko kissan päällä, kopan eturitilän voi avata ja painaa pyyhkeen reunan kopan pohjaa vasten ilman, että kissa liikahtaa tai protestoi. Hanskoja on silti suositeltavaa käyttää kaikissa käsittelyn vaiheissa, mikäli käsittelijä ei ole todella kokenut ja rutinoitunut.

Kun pyyhe on hyvin koko kissan päällä, otetaan yhdellä kädellä ote kissan niskasta. Kättä pidetään vain kevyesti niskaa vasten, mutta kuitenkin ollaan valmiina jämäköittämään ote painamalla voimakkaammin alaspäin, mikäli kissa alkaa pyristellä.  Tämän jälkeen irrotetaan rauhallisesti ja varovasti kopan ritilä ja kopan yläosa irrotetaan kokonaan ja nostetaan sivuun. Yleensä kissa pysyy hyvin rauhallisena pyyhkeen alla. Etenkin pienten kissojen kanssa otetaan toisella kädellä samanlainen ote kissan takapäästä, jotta kissa ei pääse peruuttamaan. Isommalla kissalla takapää on yleensä kopan reunaa vasten. Varmuuden vuoksi takaotteen voi kuitenkin ottaa joka tapauksessa, sillä kissa saattaa pyrkiä nostamaan takapäätään myös ylöspäin, jolloin se saattaa alkaa pyristellä enemmänkin tässä onnistuessaan.

Kaikkein arimmille kissoille tämä käsittelyote on täysin riittävä. Eläinlääkäri voi varoen kuunnella kissan sydämen ja keuhkot työntämällä stetoskoopin pyyhkeen alta kissan vatsaa vasten. Myös rokotus- ja rauhoituspiikin antaminen onnistuu. Arkoja kissoja ei ole yleensä kannattavaa stressata enempää käsittelyllä, vaan loput toimenpiteet tehdään rauhoituksessa.

Kesymmät kissat ja pennut ja rauhallisesti käyttäytyvät aremmatkin kissat voidaan tutkia myös monipuolisemmin ilman, että niitä tarvitsee pelkkää tutkimista varten rauhoittaa. Tätä varten kissa kapaloidaan eli kääritään pyyhkeeseen/pyyhkeisiin myös vatsapuolelta. Kapalointi tehdään kissan ollessa edelleen kopassa makuulla pitämällä tukeva ote niskasta ja viemällä pyyhkeen yksi reuna kissan vatsan alta ja uudelleen selän yli. Pyyhkeen vienti on yleensä helpoin aloittaa kissan rintapuolelta. Lopuksi varmistetaan, että myös takapää on kunnolla pyyhkeen peittämä. Kapaloinnin voi tehdä myös toinen avustaja yhden pitäessä kissasta kiinni. Kissan pää haetaan esiin pyyhkeen alta ja pyyhkeen reunan varmistetaan olevan napakasti mutta ei kuristavasti kaulan ympärillä, varmistaen samalla että niskaote pysyy. Kissaa rauhoittaa, kun sen pää on peitettynä, joten aina kun kissan päätä ei olla tutkimassa, kannattaa pyyhkeen kulma vetää pään ylitse. Kapaloitua kissaa voidaan jopa nostaa rauhallisesti.

Arkaa kissaa tutkittaessa on aina pidettävä silmällä sen stressaantumisen tasoa. Mikäli kissa näyttää stressaavan huomattavasti (läähätys, mouruaminen, tärinä, puuskutus, silmien ”jäätyminen”), on käsittely pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Tarvittaessa siirrytään tutkimiseen rauhoituksessa. Etenkin monnet nuoret kissat kestävät kuitenkin osaavaa käsittelyä melko rauhallisena.

 Kissan kiinniotto asunnossa

Kun kissaa aletaan ottaa kiinni asunnossa kuljetusta varten, on ennakointi ja suunnittelu kaiken A ja O. Huolellisella suunnittelulla säästetään sekä aikaa, hermoja, sidetarpeita että ennen kaikkea kissan tunteman pelon ja stressin määrää. Onnistunut kiinniotto sujuu ilman murinoita, sähinöitä, paniikkijuoksua tai naarmuja!

Kiinniottoon varautumisen voi aloittaa jo edellisenä iltana. Kissan voi esimerkiksi eristää pienempään tilaan kuten kylpyhuoneeseen tai muuhun tilaan, jossa kiinniotto on kätevintä toteuttaa. Kissalle jätetään tilaan yön ajaksi useita auki olevia kantokoppia, jolloin parhaimmillaan kiinniotto aamulla tapahtuu sulkemalla kantokopan ritilä. Vielä pidemmän aikavälin ennakointia on kissan opettaminen menemään koppaan vapaaehtoisesti esim. namin perässä.

Mikäli kissa ei itse mene kantokoppaan, on ennen varsinaista kiinniottotilannetta katsottava tilaa kissan silmin. Mihin kissa todennäköisimmin pyrkii piiloon, kun se hätistetään liikkeelle? Saako sen tästä piilosta ajettua kantokoppaan helposti? Jos ei, niin pystyykö piiloa parantamaan kiinnioton suhteen sulkemalla vaihtoehtoisia pakoteitä? Voiko kantokopan sijoittaa jo valmiiksi niin, että kissa näkee sen parhaana piiloutumispaikkana? Järjestele kiinniottotila siten, että koitat huomioida nämä kysymykset.

Kun kissa ajetaan liikkeelle, on paras apuväline reilunkokoinen pyyhe. Pyyhe levitetään ihmisen eteen ja kissaa lähestytään hitaasti. Kissa näkee lähestyvän pyyhkeen vähemmän pelottavana kuin lähestyvän ihmisen, ja lähtee todennäköisemmin liikkeelle rauhallisesti. Kissaa ei koskaan kannata jahdata, vaan antaa sen rauhassa liikkua itse valitsemaansa paikkaan. Kun kissa jää paikalleen seuraavaan turvapaikkaan, arvioidaan, voiko kissan yrittää saada sieltä menemään koppaan vai onko syytä ajaa se liikkeelle uudelleen huonosta paikasta. Mikäli kissa ajetaan liikkeelle uudelleen, tukitaan edellinen (huono) piilopaikka, jottei kissa mene sinne uudelleen.

[Mikäli kissa on ns. paikoilleen jäätyvää sorttia, on se mahdollista saada kiinni jopa ilman piilopaikkaan ajamista. Lähesty tällöin pyyhe edessäsi kissaa hitaasti ja rauhallisesti. Kun olet aivan kissan lähellä, kurota pyyhe hitaasti sen yläpuolelle ja sitten alaspäin. Laske pyyhettä hyvin hitaasti ja rauhallisesti kissan päälle, ja nopeuta liike vasta aivan viime hetkellä, jolloin kiinnität pyyhkeen käsilläsi lattiaa vasten kissan joka puolelta. Tämän jälkeen voit kapaloida kissan tai kuroa sen pyyhkeen sisällä ”pussiin”, minkä jälkeen kissa on helppo nostaa pyyhkeen sisällä kantokoppaan. Huomaa kuitenkin, että mikäli pyyhe on auki jostain kohtaa vähänkin, kissa pääsee pyristelemään siitä pakoon. ”Paketointi” on siis tehtävä huolella ja rauhallisesti.]

Kun kissa on saatu piilopaikkaan, josta sen voi ohjata liikkumaan kantokoppaan, tehdään kissalle pyyhkeiden ja/tai muiden apuvälineiden kanssa tunneli, jota pitkin se pääsee liikkumaan ainoastaan kantokoppaan. Tässä vaiheessa on yleensä hyvä irrottaa kantokopan ritilä kokonaan. Hyviä piiloja tunnelin tekemiseksi löytyy esimerkiksi kylpyhuoneesta pesukoneen ja seinän välistä, jolloin riittää, kun raon yläosa peitetään pyyhkeellä. Toinen hyvä tunneli muodostuu saunajakkaran alle, kun se peitetään pyyhkeillä joka puolelta ja kissan mentyä jakkaran alle piiloon suljetaan tukevasti kaikki sivut paitsi yksi. Kantokoppa asetetaan sivua vasten ja pyyhettä nostetaan sen edestä ylös.

Kun tunneli tehdään pyyhkeiden tai muiden kankaiden avulla, on aina huomattava kiristää pyyhe tiukalle tai varmistettava sen pitävyys kädellä, jalalla, napakalla tyynyllä tms. Kissa voi hetken pyrkiä tulemaan pyyhkeen läpi, mutta huomatessaan että ”seinä” ei anna periksi, se lähtee koettamaan toista poistumistietä. Kun tunneli on tehty ja varmistettu, yleensä riittää, että kissaa tuuppaa kevyesti takapäästä pyyhkeen läpi, jolloin se alkaa liikkua kohti kantokoppaa.

Yllä mainittujen hyvien kiinniottopiilojen lisäksi asunnosta voi löytyä lukuisia muitakin hyviä kohtia, kannattaa käyttää mielikuvitusta ja ”nähdä asunto kissan silmin”. Hyviä paikkoja kiinniottoon voi löytyä esimerkiksi huonekalujen takaa, kiipeilypuusta ja keittiön alatason kaapistosta.

Kun kissa on saatu liikkumaan kantokoppaan, on syytä pysyä rauhallisena sen sijaan, että alkaisi tässä vaiheessa toimia kiireellä ja hutiloiden. Kun kissa on mennyt koppaan, se ei yleensä pyri sieltä heti pois, vaan säntää uudelleen liikkeelle vain, jos se taas pelästyy. Siksi on järkevintä liikkua edelleen rauhassa, ääneti ja hitaasti. Ensimmäiseksi viedään pyyhkeeseen verhottu käsi kämmen auki kantokopan suulle. Sen jälkeen otetaan rauhassa ritilä toiseen käteen (voi myös olla toisen ihmisen käsissä, jos apukäsiä on paikalla) ja viedään se kopan ja sen suuaukkoa peittävän käden väliin. Tämän jälkeen kiinnitetään ritilä rauhallisesti kiinnikkeisiin kaikista neljästä kulmasta. Vasta, kun ritilä on kunnolla kiinni, otetaan pyyhe pois kopan suuaukon edestä.

Kissan rauhoittamiseksi myös kantokoppa on hyvä peittää pyyhkeellä kuljetuksen aikana. Koppaa on hyvä kantaa pohjasta siltä varalta, että kiinnitykset sattuisivat pettämään. Myös ritilän kiinni pysymisen voi varmistaa pitämällä kättä sen edessä. Jotkut varmistavat kantokopan pitävyyden matkalaukkuhihnojen avulla.

Tekstin on kirjoittanut Dewi ry:n puheenjohtaja Anna Koskela ja sen sisältöä on työstetty yhdessä Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys PESU ry:n kanssa.

Lataa tulostettava ohje tästä!