Ohjeita uuteen kotiin

Ruokinta

Kissa on lihansyöjä, joten sen ravinnon tulee koostua lähinnä eläinperäisistä aineista. Laadukkaalla ruoalla tarkoitetaan yleensä eläintarvikeliikkeiden teollisia ruokia ja raakaruokaa. Raakaruokinta vaatii jonkin verran aikaa ja perehtymistä omistajalta, eikä siihen tule ryhtyä ennen asiaan paneutumista. Internetistä sekä raakaruokinnan ammattilaisilta saa paljon lisäohjeita.

Teollinen ruoka on helpompi vaihtoehto, eikä sen käyttäminen tee kenestäkään huonompaa kissanomistajaa. Laatuun panostaminen kuitenkin kannattaa. Tavallisten ruokamarkettien merkit (Kitekat, Whiskas, Latz jne.) ovat huonolaatuisia, ne sisältävät paljon viljaa ja sokereita, jotka eivät kuulu kissan ruokavalioon. Teollinen ruoka, erityisesti kuivaruoka, on parasta ostaa lemmikkitarvikeliikkeestä. Hyvän ruuan tunnistaa korkeasta proteiinipitoisuudesta, matalasta viljapitoisuudesta ja siitä, ettei se sisällä lisättyä sokeria. Sekä markettien että eläintarvikeliikkeiden märkäruoat sisältävät nestettä n. 60-70 % ja niiden osuus ruokinnasta on usein pienempi kuin kuivaruoan. Näistä syistä märkäruoan laatu ei ole yhtä merkittävä seikka kuin kuivaruoan laatu.

Huomion kiinnittäminen ruokintaan on tärkeää monistakin syistä. Mitä parempaa ruokaa kissasi syö, sen terveempänä se pysyy. Mitä suurempi osa kissan syömästä ruuasta imeytyy, eli mitä vähemmän ruuassa on kasviperäisiä ainesosia, sitä vähemmän kissa ulostaa ja näin kuluttaa vähemmän hiekkaa. Hivenen kalliimpi kilohinta voi maksaa itsensä takaisin kissan elinkaaren aikana mm. pienemmillä eläinlääkäri- ja hiekkakuluilla.

Madotus

Vaikka luovutettu kissa on sisäkissa, on se hyvä madottaa tavallisesti noin kaksi kertaa vuodessa. Hyvä ja laajakirjoinen matolääke on Axilur, jota saa apteekista tavallisena käsikauppalääkkeenä. Punnitse kissasi ennen madotusta, jotta osaat annostella lääkkeen oikein. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.

Axilurin voi antaa sellaisenaan tai sen voi murskata tai liuottaa pieneen määrään vettä. Murskattuna tai liuotettuna sen voi sekoittaa esimerkiksi pieneen annokseen märkäruokaa. Jos kissa ei suostu syömään matolääkettä sisältävää ruokaa, voi lääkkeen liuottaa muutamaan millilitraan vettä ja antaa ruiskulla suoraan suuhun. Tämä vaatii kuitenkin vakaita ja päättäväisiä otteita.

Mikäli kissalla on havaittu matoja, madotus uusitaan 14 vuorokauden kuluttua viimeisestä madotuspäivästä. Huomaa, että Axilur annetaan kolmena peräkkäisenä päivänä! Muista myös tyhjentää ja pestä kissanvessa madotuksen jälkeen, jottei kissa saa ulosteesta uutta tartuntaa.

Rokotus

Dewin kissat on rokotettu kolmoisrokotteella, joka sisältää kissaruton sekä -flunssat (calici ja herpes). Kissaruttorokote on voimassa kolme vuotta ja flunssarokote vuoden. Omistajan tulee itse huolehtia rokotusten tehostamisesta ajallaan.

Sisäsiisteysasiat

Kissa on lähtökohtaisesti erittäin siisti eläin. Sisäsiistiksi oppinut kissa ei koskaan tee tarpeitaan vääriin paikkoihin ilkeyttään tai ilman laukaisevaa tekijää, vaan sen käytökselle on AINA jokin syy. Yleisimmät syyt ovat stressi tai vialliset olosuhteet. Stressiä voivat aiheuttaa pienetkin muutokset elämässä ja sen ilmaisu voi olla erittäin pienieleistä. Stressaantuneen kissan ainoa stressinilmaisukeino voikin olla esimerkiksi merkkailu, jota ei välttämättä ensimmäisenä osaa yhdistää stressiin.

Mikäli asunnossa on aikaisemmin ollut kissoja ja vahinkoja on sattunut, kissan nenä haistaa nämä vahingot varmasti, etenkin jos niitä ei ole putsattu asianmukaisesti. Jos asunnosta löytyy esimerkiksi sohva, nojatuoli tai jokin muu kankainen huonekalu, johon jokin kissa on pissannut useammin kuin kerran, kannattaa harkita ko. huonekalun pois heittämistä. Riski vahingoille kasvaa aina, jos asunnossa haisee jo valmiiksi virtsa väärissä paikoissa.

Kissa on tarkka sen tarpeidentekopaikan suhteen. Kissanvessan siisteydestä huolehtiminen on kaiken lähtökohta. Vessasta tulee putsata sekä virtsapaakut että ulosteet vähintään kahdesti päivässä ja laatikko on pestävä säännöllisesti. Likainen hiekka tai laatikko voivat olla kissalle niin vastenmielisiä, että se voi etsiä vaihtoehtoisen paikan tarpeenteolle. Vessan sijoittamista asunnossa tulee miettiä, sillä esimerkiksi liian vilkas sijainti ei välttämättä miellytä kissaa. Vessan ja ruokailupaikan vierekkäin sijoittaminen ei myöskään kannata. Ethän itsekään halua syödä vessassa!

Kissat voivat olla tarkkoja vessassa olevan kuivikkeen suhteen. Ne eivät välttämättä pidä kaikista kuivikkeista, joten hiekan tai puupohjaisen kuivikkeen vaihto toiseen on aina yksi perustoimenpide, jos vääriin paikkoihin virtsaamista tai ulostamista esiintyy. Vessojen määrällä on myös merkitystä, sillä useamman kissan taloudessa olisi hyvä olla sama määrä vessoja, kuin on kissojakin. Jotkut kissat voivat olla haluttomia käyttämään vessaa, jota toinen on jo ehtinyt käyttää puhdistamisen jälkeen.

Hikiset vaatteet, jumppakassit ja epämääräiset kangasmytyt voivat houkuttaa kissaa pissaamaan niiden päälle. ÄLÄ KÄYTÄ NORMAALISIIVOUKSESSA MITÄÄN KLOORIPOHJAISIA PUHDISTUSAINEITA! Hiki ja kloori sisältävät samoja tuoksuja kuin kissan virtsa, joten ne vain yllyttävät kissaa tekemään tarpeensa vääriin paikkoihin.

Jos ongelmia kuitenkin tulee, tässä vinkkejä:

Putsaa kaikki vahingot huolellisesti. Paras, halvin ja ekologisin tapa poistaa hajut, niin etteivät ne haise kissankaan tarkkaan nenään, on käyttää puhdistusaineena etikkaliuosta. Väkiviinaetikkapullo maksaa kaupassa vain muutaman euron. Tällainen kannattaa pitää kaapissa aina, kun taloudessa on kissoja.

Huolehdi erityisen tarkkaan vessojen siisteydestä, putsaa ja pese ne normaalia useammin.

Jos kissa tekee tarpeensa väärään paikkaan, esimerkiksi huoneen nurkkaan, siirrä kissanvessa tähän paikkaan. Jos paikka on epäkäytännöllinen, laatikon voi siirtää parempaan paikkaan tilanteen tasaannuttua.

Ota käyttöön tilapäisesti yksi ylimääräinen vessa, jotta luvallisten pissapaikkojen määrä on maksimoitu. Ylimääräisen vessan voi poistaa käytöstä tilanteen normalisoiduttua.

Vaihda kuiviketta. Tarjoa kissalle toisenlaista kuiviketta esim. toisessa laatikossa. Näin näet suosiiko kissa toisenlaista kuiviketta. Kissa voi myös yksinkertaisesti kyllästyä johonkin hiekkaan.

Suojaa sängyt, sohvat, nojatuolit ym. huonekalut, jos on riski, että kissa tekee niihin tarpeensa. Hätäensiapuna voi käyttää vaikka jätesäkkejä tai mitä tahansa muovia, mikä estää virtsan pääsyn kankaaseen. Hyviksi todettuja apuvälineitä ovat muovitetut lakanat.

Mistä sitten tietää onko kyse vain väärästä hiekasta, elämänmuutoksen aiheuttamasta stressistä vai onko kissa mahdollisesti kipeä? Tilannetta voi olla todella vaikea arvioida kotoa käsin, joten usein kannattaakin konsultoida puhelimitse myös eläinlääkäriä. Ehkäiseviin toimenpiteisiin tulee kuitenkin ryhtyä HETI ONGELMIEN ILMETTYÄ, JOTTA KÄYTTÄYTYMINEN EI PÄÄSE KROONISTUMAAN ELI MUUTTUMAAN TAVAKSI. Yhdistykseltä saa aina kysyä neuvoa, mutta silloinkin mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Eristämisen tärkeys ja uuteen kaveriin totuttaminen

Yleisin virhe, joka uudessa kodissa tehdään uuden kaverin muuttaessa taloon, on laittaa uusi tulokas ja talossa entuudestaan asunut kissa heti samaan tilaan. Uudella kissalla kuljetus, vieraat ihmiset ja vieraan ympäristön uudet hajut nostavat eläimen stressitasoja merkittävästi. Vieraan kissan kantaminen kodin ensimmäisen asukkaan reviirille taas nostaa toisenkin kissan stressitasoja. Kahden stressaantuneen kissan nenäkkäin asettaminen ei ole viisasta ja se voi johtaa peruuttamattomiin solmuihin kissojen välisissä suhteissa. Pahimmillaan kissat eivät koskaan totu toisiinsa, vaan molempien stressitasot ovat pysyvästi koholla, mikä voi johtaa epämiellyttäviin stressireaktioihin ja lopulta toisen kissan uudelleensijoitukseen tai stressiperäisiin sairauksiin. Kissojen kannalta ikävin tilanne on se, jos ne joutuvat asumaan vuosikausia samassa taloudessa tulematta koskaan kunnolla toimeen.

Asianmukaisella eristyksellä on useimmiten enemmän kuin suuri merkitys, ja sen avulla uuden asukkaan totuttaminen uuteen kotiin onnistuu todennäköisimmin ilman pysyviä haittavaikutuksia. Minimiaikana eristykselle pidetään yleisesti yhtä viikkoa, joskin mm. kissojen käyttäytymistä tutkinut biologi Helena Telkänranta kannattaa vielä pidempiä eristysjaksoja. Pidemmät eristysjaksot pitävät huolen siitä, että eläimen hormonitasot pääsevät normalisoitumaan ja kohtaaminen uuden kissan kanssa onnistuu mahdollisimman hyvin. Mutta pelkällä viikon eristykselläkin voi saada jo ihmeitä aikaan.

Eristykseen sopii esimerkiksi erillinen huone tai vaikkapa tilava kylpyhuone-sauna-yhdistelmä. Eristyksen aikana on tärkeää muistaa huomioida erityisen paljon talon vanhaa asukasta, jotta vieraan kissan mukanaan tuoman hajun lisäksi sen muut arkirutiinit eivät muutu. Kissojen hajut sekoittuvat huoneilmassa huolimatta suljetuista ovista, joten molemmat kissat tietävät varmasti toisen olemassaolosta ilman näkemistäkin. Seuraavana muutamia yksinkertaisia käytännöntoimia, joiden avulla kissoja voidaan totuttaa toisiinsa eristyksen aikana ilma fyysistä kohtaamista:

Silittele ensin omaa kissaasi paljain käsin. Siirry hellittelyhetken jälkeen silittämään uutta kissaa samalla kädellä. Palaa uutta kissaa silittämästä vanhan kissasi luo ja silittele sitä samalla kädellä uudestaan. Tätä voi toistaa päivittäin. Tällä keinolla kissaa totutetaan ”väkisin” toisen hajuun tuomalla toisen hajua sen omaan turkkiin. Tätä toimenpidettä toistamalla toisen kissan haju alkaa tulla kissalle tutuksi ja se alkaa tottua siihen vähitellen.

Kun eristystä on jatkunut useamman päivän ajan, voit päästää kissat tutkimaan toistensa huoneita. Tee tämä kuitenkin niin, että kissat eivät näe toisiaan. Tällä tavoin kissat pääsevät tutustumaan toistensa hajuihin lisää joutumatta kuitenkaan kohtaamistilanteeseen. Jos mahdollista, kissat voidaan vaihtaa myös päittäin majailemaan toinen toistensa huoneisiin esim. viikon kuluttua.

Muista koko ajan erityisesti talon ensimmäisen asukkaan huomiointi. Mikäli omistajan käytös muuttuu, esimerkiksi leikki- tai hellyyshetket vähenevät, lisää tämäkin jo itsessään kissan stressiä. Lisäksi huomionosoituksilla saat luotua kissalle mielihyväntunteita, jotka ovat erittäin tervetulleita eristyksen aikana.

Älä erehdy luulemaan, että tunnet molemmat kissat täysin ja tiedät kuinka ne missäkin tilanteessa reagoivat. Kissojen stressinilmaisu on erittäin hienovaraista ja pienieleistä ja meidän ihmisten on todella vaikea joskus havainnoida sitä. Muutokset kissan elämässä aiheuttavat AINA stressiä, vaikka kyseessä olisikin muuten rento kissa. Koska keitoksessa on sotkettuna kaksi eri kissaa, niiden välistä kemioiden kohtaamista ei voi mitenkään ennustaa. Vaikka jotkut kissat ystävystyvätkin heti, se ei tarkoita, että sama kissa ystävystysi välittömästi kaikkien maailman kissojen kanssa. Anna siis kissoillesi mahdollisuus siihen, että muutto on mahdollisimman helppo molemmille osapuolille.

VINKKI! Lemmikkitarvikeliikkeissä ja apteekeissa myydään pistorasioihin kiinnitettäviä Feliway-haihduttimia, jotka erittävät ilmaan feromonia eli kissan mielihyvähormonia. Feliway on suositeltava apuväline kaikissa stressaavissa elämäntilanteissa, muutoissa, uusien kaverien muuttaessa taloon yms. Eristystilanteissa kannattaa hankkia oma haihdutin kumpaankin huoneeseen. Normaalisti (ilman visusti suljettuja ovia) yksi haihdutin riittää 50 neliön pinta-alalle.

Tunne kissasi!

Moni pitkän linjan kissanomistajakaan ei välttämättä tunne kissojen elekieltä lainkaan. Koska kissat ilmaisevat itseään pienieleisemmin ja aivan eri tavalla kuin koirat, jää niiden olotila ja signaalit monesti ihmisiltä kokonaan huomaamatta. Kissanomistajien puutteista ymmärtää lemmikkiensä viestintää on viime aikoina onneksi alettu puhua enemmän, mikä toivottavasti johtaa paremmin kissaansa ymmärtäviin omistajiin. Jokaiselle kissanomistajalle, niin uudelle kuin kokeneellekin, voimme lämpimästi suositella kissan kieltä ja sielunelämää raottavaa, Helena Telkänrannan kirjoittamaa teosta Matka kissan mieleen. Moni kokenut kissaihminen on kuvaillut lukukokemusta sellaiseksi, että se on muuttanut heidän käsityksensä kissoista täysin. Dewi suosittelee!

Lataa tulostettava ohje tästä!