Velmu ja Kelmi von Lojo

von Lojon suvun Velmu ja Kelmi ovat arviolta kesän 2017 lapsosia, jotka muuttivat omaan yhteiseen loppuelämän kotiin.

12.4.2019 – Yhdessä sijaskodin kanssa on päätetty, että Kelmin tukeutuminen Velmuun on vähentynyt sen verran, että kaveruksille voidaan etsiä omia koteja yhteisen kodin lisäksi.
Velmun ihmisiä kohtaan kohdistuva sosiaalisuus kehittyy jatkuvasti ja se on ihana pieni riiviö, joka haluaa olla mukana KAIKESSA tekemisessä. Velmu antaa myös yhä useammin silittää itseään. Se tarvitsee kodin, jossa on energistä kissakaveriseuraa ja ihmisellä pitkä pinna, jonka avulla ymmärtää ja sietää riiviön velmuilut.

Kelmi taasen on rento kissa, se ei piilottele, mutta ei myöskään välitä ihmisestä vaan on enemmänkin päivisin huomaamaton, mutta öisin äänekäs osa laumaa.  Se tarvitsee kodin, jossa sillä on kissakavereita, joiden kanssa leikkiä öisin villisti ja kasa pehmeitä paikkoja, jossa voi nukkua päivisin. Kelmi on rauhallisessa tilanteessa silitettävissä, mutta se on selkeästi niitä kissoja, jotka eivät pidä silityksestä vaan sietävät sitä.
**

Velmu on pikkuneiti, joka on äärettömän utelias pieni riiviö, jonka lempi puuhaa on jatkuva leikkiminen ja tutkiminen! Velmun jäljiltä kyytiä saavat herkästi verhot, huonekasvit ja muut asiat joissa on hurjan hauska roikkua ja remuta. Velmu seurailee mieluusti jatkuvasti ihmisen touhuja vähän lähempääkin ja seurailee ihmistä joka paikkaan. Neiti on muutaman kerran nauttinut silittelyistä toisen kesyn kissan turvin. Käsikesyksi on kuitenkin vielä matkaa ja kesyyntymisharjoituksia pitäisi jatkaa vielä uudessa kodissa. Lähestyvä ihminen saa vielä siirtymään turvallisemman välimatkan päähän. Neiti on toisten kissojen suhteen uskomattoman sosiaalinen ja pitää varauksetta kaikista muista kissoista. Sijaiskotikaveri Kelmi on kuitenkin Velmun ”paras kaveri”. Erityispiirteenä Velmulla on, että pitää lähes jatkuvasti kurisevaa kimeää ääntä. Eri asioilla on selvästi eri äänet, milloin se kutsuu Kelmiä leikkiin ja milloin odottaa ruokaa. Tämä tyttö tarvitsee ehdottomasti kodin jossa on muita kissoja.

Kelmi onkollipoika, joka on selvästi sijaiskotikaveriaan Velmua totisempi ja arempi. Kelmikin kuitenkin villiintyy hurjiin leikkeihin iltaisin kun on riittävän rauhallista. Ihmisten lähestyminen saa pojan vielä piiloutumaan, mutta muutaman kerran on herra malttanut makoilla samassa sängyssä ja antanut hiukan jopa silittää. Kelmi on melko perso ruualle ja nameilla se on helppo houkutella ihan viereen. Kosketusta kuitenkin varoo ja lähestyvä käsi on kauhistus. Kelmi turvautuu Velmuun todella paljon ja ne ovatkin erottamaton kaksikko. Nukkuvat yhdessä, syövät yhdessä ja leikkivät yhdessä. Ilman Velmua Kelmin kesyyntyminen ottaisi varmasti runsaasti takapakkia. Kelmi tulee myös toimeen muiden kissojen kanssa hyvin ja leikkiikin välillä myös muiden kanssa, mutta Velmu on sen tuki ja turva. Myös Kelmi pitää kurisevaa ääntä usein leikkiessään.
Valitettavasti Kelmillä on tapana pelästyessään esimerkiksi imuria tai vieraita ihmisiä päästää herkästi hätäkakka, mutta mitä enemmän kissa oppii ihmisiin luottamaan sitä vähemmän tällaisia tilanteita tulee.