Senu

Senu on noin 10kk ikäinen kollipoika, joka muutti toukokuussa 2019 loppuelämän kotiin, jossa sitä odotti useampi Dewiltä adoptoitu kissakaveri.

Saapuessaan sijaiskotiin tammikuun lopussa Senua pelotti niin paljon, että tuskin uskalsi syödä tai liikkua muuta kuin yön pimeimmillä hetkillä, kun ihminen oli jo varmasti nukkumassa. Nykyään Senu liikuskelee ympäriinsä rennoin ja kepein askelin päivin öin. Vaikka ihmiset ovat kissasta yhä melko jänniä, tulee se usein leikkimään tai nukkumaan vain muutaman kymmenen sentin päähän paikoillaan istuvasta ihmisestä. Vieraiden ihmisten läsnä ollessa Senu pitää parhaana pysytellä piilossa tarkkailemassa tilannetta.

Senu on selvästikin kiinnostunut ihmisistä ja varjostaa ja seurailee usein yllättävänkin läheltä ihmisen puuhia. Myös ikkunan takan liikkuvat ihmiset, autot ja varsinkin linnut kiinnostavat kissaa kovasti. Senu istuu mielellään pitkiä aikoja ikkunan edessä tarkkaillen ulkomaailmaa ja lurautellen välillä pari laulua pikkulinnuille.

Kohdatessaan ihmisen avoimella paikalla Senu kipittää yhä usein piiloon, mutta alkuaikojen sähinät ja hurjat pakomatkat ovat jo lähes kokonaan takanapäin. Makoillessaan oikein mukavasti matolla tai sängyssä ei Senu viitsi edes välttämättä päätänsä nostaa, kun ihminen kävelee ohi. Senu tulee myös usein tökkimään tarjottuja sormia kuonollaan tai nuuskimaan mielenkiintoisia varpaita. Muutaman kerran kissa on myös tullut ihmettelemään nukkuvaa ihmistä sängyn jalkopäähän.

Leikkiminen on Senun lempipuuhaa. Erityisesti se pitää pienistä pehmeistä palloista tai hiiristä, joita voi heitellä, kanniskella ja jahdata ympäriinsä. Aivan viime aikoina Senu on uskaltautunut myös leikkimään ihmisen kanssa huiskalelulla ja jahtaamaan heitettyjä palloja.

Senu ja sijaiskodin oma kissa sietävät toisiaan, mutta eivät ole ylimpiä ystäviä. Senun kesyyntyminen lähti kuitenkin aivan uuteen vauhtiin sen tavattua toisen kissan, joten se saattaisi hyötyä kissasosiaalisesta kissakaverista.