Bartolomiau

Bartolomiau, lyhyemmin Barto, on eläväinen ja utelias mustavalkoinen kollipoika. Sen ikäarvio vaihtelee 2-5 vuoden välillä, mutta pienen kokonsa ja leikkisyytensä vuoksi ainakin hoitaja piti sitä vasta pikku poikana. Barto muutti omaan loppuelämän kotiin Juhannuksena 2019.

5/2019

Barto on reipastunut ja rohkaistunut sijaiskotinsa kanssa viimeisten kuukausien aikana suuresti. Se nauttii silittelystä kovasti kehräten ja tulee hakemaan hoitajaltaan hellittelyä. Muutaman kerran se on myös huijautunut syliin kun jalat ovat piilossa peiton alla. Poika on myös harjoitellut naukumista ja käyttääkin pientä ääntään useammin, erityisesti jääkaapin edessä. Barto on vieläkin sydämeltään nuori ja leikkii hurjasti sekä yksin että hoitajan kanssa. Ilmojen lämmittyä se on yhä useammin viihtynyt parvekkeella tarkkailemassa liikennettä tai loikoilemalla aurinkotäplässä. Televisio ei enää pelota, vaan sitä voi kuunnella toisella korvalla päiväunten aikana. Imurista on kuitenkin kuoriutunut pelottava vihollinen.

Vaikka edistys on ollut suurta sijaiskodin kanssa, uudet ihmiset ovat siltikin vielä hyvin jännittävä asia, joita Barto menee piiloon ja jähmettyy sinne. Ehkä yksittäiset ja nopeasti kodissa käyvät ihmiset tai hoitajat eivät kiinnostakaan kissaa, vaan ne jotka silloin tällöin viettävät pidempiä aikoja samassa asunnossa. Ainakin sijaiskotihoitajan vanhempiin Barto on jo tottunut, toiseen niinkin hyvin että leikkii tämän kanssa narulelulla ja menee kerjäämään herkkuja jalkojen juureen. Toinen on taas yöpyessään kiinnostanut niinkin paljon, että öisin Barto odotteli tätä vessareissuille makuuhuoneen oven takana. Barto ei siis ilmeisesti pääse ujoudestaan irti mikäli vieras on talossa vain vähän aikaa, mutta rupeaa tutustumaan tähän varovasti kun uusi tilanne vakiintuu. Sillä on siis paljon potentiaalia nousta rauhallisessa kodissa rohkeaksi kissaksi, kunhan sille tulee vain tilaisuus elää uusien ihmisten kanssa pidemmän aikaa samassa paikassa.

** **

Barto on hidas lämpiämään uusille ihmisille ja pysyttelee yleensä piilossa, kun niitä on paikalla.  Se ei kuitenkaan vaikuta olevan peloissaan. Tutustuminen vaatii siis aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta on sen arvoista. Dewin hoitokodissa Barto elää jo luontevasti: seuraa hoitajaa ympäriinsä, anelee katseellaan herkkua jääkaapilla käydessä, hyppii hurjasti narulelun perässä ja istuskelee työtuolin alla seurana. Se on viime aikoina ruvennut myös tutustumaan kosketteluun ja nauttii korvan takaa rapsutuksesta. Nimestään huolimatta Bartolomiau on melko hiljainen poika ja maukuu vain erityistilanteissa, silloinkin hyvin pienellä äänellä.

Barton lempipuuhaa on pienten kinkunpalojen perässä juokseminen, naruleluleikit sekä vinkulelun kanssa painiminen. Yön aikana se keksii itselleen leikkiä vaikka mistä, joten kannattaa varautua siihen, että aamulla vähintään matot ovat kasassa. Barto käy mielellään myös tarkistamassa liikennetilanteen hoitokotinsa parvekkeen kurkistusraosta sekä torkahtamassa patterin päällä, vaikka se olisikin epämukavan muotoinen. Sillä onkin hieman utelias ja hömelö persoonallisuus ja sen vuoksi se keksii kaikenlaista erikoista puuhaa.

Bartolomiau on siis rohkea poika, kunhan vaan sille antaa aikaa tutustumiseen. Parhaiten se onnistuu kissan omilla ehdoilla, eikä sitä pidä pakottaa mihinkään. Ainoita jännityksen aiheita hoitokodissa ovat olleet ovikellon ääni, äänekkäät vieraat sekä auki oleva televisio. Imuria Barto ei vaikuta vierastavan, vaikka sen toisikin samaan huoneeseen.

Koska Barton suu oli hyvin huonossa kunnossa sen tultua Dewille, lähes kaikki sen hampaista jouduttiin poistamaan. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajan tulee hankkia sille laadukasta märkäruokaa ja huolehtia, ettei kissalle anneta liian isokokoisia herkkuja. Jäljellä olevia neljää hammasta ei tarvitse välttämättä poistaa, mutta niiden kuntoa tulee valvoa ja käyttää Barto hammaslääkärissä vähintään vuoden päästä. Bartolomiaun persoonallinen ilme ja lerpottava kieli johtuu juuri siitä, että sillä ei ole hampaita.

Hoitaja voisi sanoa, että paras mahdollinen paikka Bartolle on rauhallinen yhden tai kahden henkilön koti, jossa ei ainakaan muutamaan vuoteen ole pieniä lapsia (kissa saa rauhassa oppia luottamaan talouden aikuisiin). Omistajan tulee olla myös valmis käyttämään kissaa suun tarkistus- sekä mahdollisilla hoitokäynneillä. Barto ei tule toimeen isommassa kissalaumassa, joten sille paras ratkaisu on olla ainoana kissana tai yhden rauhallisen kissakaverin kanssa.